Säännöt
Hyväksytty valtuuston kokouksessa 18.5.2005
METSÄNHOITAJALIITTO RY:N SÄÄNNÖT
1 § Nimi, kotipaikka ja toimialue
Yhdistyksen nimi on Metsänhoitajaliitto ry, ruotsiksi Forstmästareförbundet rf, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi. Sen kotipaikka on Helsinki ja toimialueena koko maa.
2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
Liiton tarkoituksena on ammattijärjestönä valvoa henkilöjäsentensä taloudellisia, ammatillisia ja yhteiskunnallisia etuja sekä lujittaa jäsenten yhteenkuuluvuutta. Liitto toimii metsätalouden kaikinpuoliseksi edistämiseksi ja luo edellytyksiä edustamansa metsäammattikunnan arvostuksen lisäämiselle.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto
1. ajaa henkilöjäsentensä taloudellisia ja ammatillisia etuja sekä seuraa heidän työmarkkinatilannettaan ja ansiotasoaan. Liitto voi ryhtyä työtaisteluun henkilöjäsenten palkallisten ja ammatillisten etujen parantamiseksi;
2. edistää henkilöjäsentensä ammatillista järjestäytymistä, seuraa ja tukee jäsenyhdistystensä toimintaa;
3. harjoittaa tiedotus- ja koulutustoimintaa järjestämällä kokouksia, esitelmä-, neuvottelu- ja juhlatilaisuuksia, ammatillisia retkeilyjä ja kursseja sekä ylläpitämällä julkaisutoimintaa;
4. avustaa edustamiensa henkilöryhmien sijoittumista työmarkkinoille;
5. antaa lausuntoja ja tekee esityksiä viranomaisille ja järjestöille;
6. seuraa korkeinta metsäopetusta ja osallistuu sen kehittämiseen;
7. hoitaa suhteita muihin ammatillisiin yhteisöihin sekä vastaaviin ulkomaisiin järjestöihin;
8. avustaa työtaistelutilanteessa olevia henkilöjäseniään;
9. ryhtyy muihinkin ammattialaa koskeviin henkilöjäsentensä edunvalvontaan liittyviin toimenpiteisiin harjoittamatta kuitenkaan muuta liiketoimintaa kuin mitä näiden sääntöjen 7 §:ssä on määrätty; sekä
10. avustaa jäsenyhdistyksiään.
3 § Jäsenet
Liiton jäseniä ovat varsinaiset jäsenet ja kunniajäsenet. Varsinaisia jäseniä, ovat metsänhoitajat ja vastaavissa tehtävissä toimivat korkeakoulututkinnon suorittaneet tai alan korkeakoulututkintoa opiskelevat henkilöt sekä heidän muodostamansa rekisteröidyt yhdistykset. Varsinaisina jäseninä olevia henkilöitä kutsutaan näissä säännöissä henkilöjäseniksi ja yhdistyksiä jäsenyhdistyksiksi.
Varsinaisten jäsenten hyväksymisestä päättää liiton hallitus.
Liiton valtuusto voi hallituksen esityksestä kutsua liiton kunniajäseneksi henkilön, joka erityisen ansiokkaasti on edistänyt liiton tarkoitusperien toteuttamista tai joka on merkittävällä tavalla ansioitunut työelämässä.
Jäsenet ovat velvollisia noudattamaan liiton toimintaperiaatteita.
Hallitus voi hyväksyä kannattajajäseniä, joiden ei tarvitse täyttää liiton varsinaisen jäsenen jäsenkelpoisuuden ehtoja.
4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenen, joka haluaa erota liitosta, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä valtuustolle sen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eron saanut jäsen on vapaa velvoitteistaan kalenterivuoden päättyessä.
Valtuustolla on oikeus erottaa sellainen jäsenyhdistys ja hallituksella sellainen henkilöjäsen, joka toimii vastoin liiton sääntöjä, valtuuston tai hallituksen päätöksiä tai jättää valtuuston määrittelemän erääntyneen jäsenmaksun suorittamatta tai muutoin vaikeuttaa liiton toimintaa.
Jäsen, joka eroaa tai erotetaan liitosta menettää samalla kaikki jäsenyydestä johtuvat oikeutensa.
5 § Jäsenyhdistyksen velvoitteet
Näiden sääntöjen muista kohdista ilmenevien velvollisuuksien lisäksi jäsenyhdistys
1. toteuttaa liiton valtuuston ja hallituksen tekemät päätökset;
2. tiedottaa hallitukselle sääntöjensä muutossuunnitelmista ennen niiden rekisteröimistä;
3. avustaa liittoa sen tarkoitusperiä palvelevien tilastojen keräämisessä ja tietojen antamisessa;
4. tiedottaa liitolle henkilövalinnoistaan ja lähettää sille toimintasuunnitelmansa ja vuosikertomuksensa.
6 § Jäsenmaksut
Liiton varsinaisen ja kannattajajäsenen on vuosittain suoritettava valtuuston syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.
Lisäksi voidaan varsinaisilta jäseniltä periä ylimääräinen jäsenmaksu sen suuruisena kuin valtuusto päättää. Jäsenyhdistyksille ja henkilöjäsenille voidaan määrätä eri suuruinen jäsenmaksu ja erisuuruinen ylimääräinen jäsenmaksu.
Valtuusto määrää jäsenmaksujen suuruuden. Hallitus voi vapauttaa henkilöjäsenen jäsenmaksuvelvollisuudesta kokonaan tai osittain. Perusteena voi olla henkilön valmistumisvuoden lisäksi siirtyminen eläkkeelle, äitiys- tai vanhempainloma, hoitovapaa, opiskelu, työttömyys, sairaus, varusmies- tai siviilipalvelu tai muu sellainen syy, minkä johdosta henkilö ei ole ansiotyössä. Edellisiin syihin rinnastettava peruste on myös toimiminen työelämässä muussa asemassa kuin palkansaajana tai kuuluminen ryhmään, joka liiton toisen järjestön kanssa tekemään sopimukseen perustuen tai muusta syystä on oikeutettu vain osaan liiton palveluista.
Liiton kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.
7 § Muu varainhankinta
Toimintansa rahoittamiseksi liitto voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja sekä harjoittaa julkaisutoimintaa ja adressien ja alansa muistoesineiden myyntiä, asianomaisella luvalla panna toimeen arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä välittää jäsenilleen näiden ammatissaan tarvitsemia tarvikkeita, vakuutuksia ja palveluja, kuten ammatilliseen toimintaan liittyviä matkoja, ammatillisia kontakteja sekä tietoja opiskelumahdollisuudesta. Liitto voi myös hankkia ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.
8 § Toimielimet
Liiton päätäntävaltaa käyttää valtuusto ja toimeenpanovaltaa hallitus.
9 § Valtuusto
Valtuustossa on 27 varsinaista jäsentä ja vastaava määrä varajäseniä.
Valtuuston vaali järjestetään joka neljäs vuosi loka-marraskuussa siten, kuin näissä säännöissä ja valtuuston vahvistamassa vaalijärjestyksessä sanotaan. Valtuuston toimikausi on neljä vaalia seuraavaa kalenterivuotta.
Valtuuston 25 jäsentä ja varajäsentä valitaan postitse toimitettavalla liittoäänestyksellä.
Valtuuston 25 jäsenen ja 25 varajäsenen vaalissa noudatetaan yhdistyslain 29 §:n 3 momentin 2 kohdassa mainitun suhteellisen listavaalin mukaista vaalitapaa.
Metsäylioppilaat ry ja Joensuun Metsäylioppilaat ry valitsevat vuosittain kumpikin jäsenäänestyksellä enemmistövaaleilla yhden (1) jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen valtuustoon. Opiskelijayhdistysten tulee ilmoittaa liiton hallitukselle valitsemiensa valtuutettujen nimet kalenterivuoden loppuun mennessä tai, mikäli kyseessä on vaalivuosi, äänestyslippujen jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä.
Valtuuston jäsenistä 25 ja heidän varajäsenensä valitaan liiton henkilöjäsenten keskuudesta. Ehdokkaita voivat asettaa jäsenyhdistykset ja liiton henkilöjäsenten perustamat valitsijayhdistykset. Jäsenyhdistykset tai valitsijayhdistykset voivat keskenään yhtyä vaalijärjestyksessä mainitulla tavalla vaaliliitoksi. Vaaliliitolla voi olla vaalissa ehdokkaita enintään 50 ehdokasta.
Äänioikeutettuja ja valintakelpoisia ovat ne liiton henkilöjäsenet, joiden kohdalta liitolle on ennen vaaliluettelon esille laittamista maksettu vaalivuoden kesäkuun loppuun mennessä erääntynyt jäsenmaksu. Jäsenmaksu katsotaan maksetuksi myös siltä osin, jolta liiton henkilöjäsen on vapautettu 6 §:n mukaisesti maksuvelvollisuudesta.
Valtuuston varajäsenet määräytyvät valitsematta jääneistä ehdokkaista vaalijärjestyksessä määrätyssä järjestyksessä.
Valtuuston varsinaisen jäsenen tultua valituksi hallitukseen tai hänen paikkansa muuten vapauduttua, jäseneksi tulee vaalikauden jäljellä olevaksi ajaksi vaaliliiton ensimmäinen varajäsen. Valtuuston varajäsenen tultua valituksi hallitukseen tai hänen paikkansa muuten vapauduttua, varajäseneksi tulee vaalikauden jäljelläolevaksi ajaksi valtuuston vaalissa valitsematta jäänyt ehdokas kyseisestä vaaliliitosta vertailuluvun mukaisessa järjestyksessä tai mikäli tämä ei ole mahdollista valtuuston vaalin vertailuluvun perusteella määräytyvä muu ehdokas. Hallitukseen valitun valtuuston jäsenen tai varajäsenen hallituskauden päättyessä valtuustokauden ollessa vielä kesken, hän palaa valtuuston jäseneksi tai varajäseneksi.
Valtuuston kokouksessa sen kullakin jäsenellä on yksi ääni. Valtuuston kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet valtuuston jäsenistä on läsnä. Valtuuston kokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä lukuunottamatta sääntöjen muuttamista tai liiton purkamista. Äänten mennessä tasan vaali ja suljettu lippuäänestys ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.
Valtuusto kokoontuu hallituksen kutsusta kevätkokoukseensa kesäkuun loppuun mennessä ja syyskokoukseensa syys-joulukuussa sekä tarpeen mukaan ylimääräisiin kokouksiin. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, mikäli hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä tai ainakin kolme (3) jäsenyhdistystä tai kolme valtuuston jäsentä tai 1/10 valtuuston jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää määrätyn asian käsittelyä varten.
Kokouskutsu on lähetettävä valtuuston jäsenille kirjallisesti varsinaiseen kokoukseen viimeistään neljätoista (14) päivää ja ylimääräiseen kokoukseen viimeistään kaksi (2) päivää ennen kokousta.
altuuston jäsenten kokouspalkkiot sekä matkakustannukset ja päivärahat maksetaan liiton varoista.
10 § Valtuuston tehtävät
Valtuuston kevätkokouksen tehtävänä on
1. hyväksyä liiton toimintakertomus;
2. vahvistaa tilinpäätös;
3. päättää tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille; sekä
5. käsitellä kokouskutsussa mainitut muut asiat.
Valtuuston syyskokouksen tehtävänä on
1. vahvistaa liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle sekä määrätä samalla jäsenmaksujen suuruus eri maksuryhmissä;
2. valita hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle;
3. valita kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa; sekä
4. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Lisäksi valtuuston tehtävänä on
1. valita vaalikauden ensimmäisessä tammikuussa pidettävässä kokouksessa valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja keskuudestaan sekä hallituksen puheenjohtaja joka neljäs vuosi. Hallituksen puheenjohtaja voidaan valita hallituksen keskuudesta tai sen ulkopuolella olevista liiton varsinaisista henkilöjäsenistä;
2. valita vaalikauden ensimmäisessä tammikuussa pidettävässä kokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valitun hallituksen jäsenen tilalle uusi jäsen;
3. valtuuston tulee valita seuraavassa kokouksessaan keskuudestaan uusi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jäljellä olevan vaalikauden ajaksi, mikäli paikka vapautuu kesken vaalikauden;
4. valtuuston tulee valita seuraavassa kokouksessaan uusi hallituksen puheenjohtaja tai jäsen jäljellä olevan toimikauden ajaksi, mikäli paikka vapautuu kesken toimikauden;
5. vahvistaa liiton vaalijärjestys;
6. päättää ylimääräisen jäsenmaksun perimisestä jäseniltä; sekä
7. käsitellä ja päättää kaikki valtuuston jäsenten ja hallituksen esittämät asiat.
11 § Hallitus
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, sekä kuusi (6) varsinaista jäsentä. Hallitus valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan vuodeksi kerrallaan.
Hallituksen jäsenten valinnassa tulee pyrkiä ottamaan huomioon eri jäsenryhmien edustuksellisuus.
Hallituksen puheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta ja jäsenen toimikausi kaksi vuotta. Jäsenistä puolet eroaa vuosittain. Ensimmäisenä vuonna erovuoroisuuden määrää arpa. Sama henkilö voidaan valita hallitukseen yhdenjaksoisesti enintään kahdeksaksi (8) vuodeksi. Rajoitus ei koske puheenjohtajaa.
Hallitus on päätösvaltainen kun läsnä on neljä (4) jäsentä, joista yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai kun kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä pyytää. Kokouskutsu on lähettävä jäsenille kirjallisesti viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Milloin kysymyksessä on työtaistelutoimenpiteistä päättäminen, kutsuaika on yksi (1) päivä.
Valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla sekä Metsäylioppilaat ry:n ja Joensuun Metsäylioppilaat ry:n kummankin nimeämällä yhdellä edustajalla tai hänen varaedustajallaan on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksessa.
12 § Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä, sen lisäksi mitä laissa ja näissä säännöissä on muualla määrätty, on
1. hoitaa liiton asioita sääntöjen ja valtuuston päätösten mukaan;
2. kantaa ja vastata liiton puolesta;
3. hoitaa liiton taloutta ja omaisuutta sekä periä valtuuston määräämät jäsenmaksut;
4. valmistaa vuosittain toimintakertomus ja tilinpäätös;
5. laatia valtuuston kokoukselle seuraavan vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma;
6. asettaa hallituksen alaisuudessa ja apuna toimivat pysyvät tai tilapäiset valiokunnat, toimikunnat ja työryhmät;
7. päättää työtaistelusta;
8. laatia tarvittavat ohjesäännöt;
9. ottaa ja vapauttaa liiton toimihenkilöt; sekä
10. muutoinkin edistää liiton tavoitteiden toteuttamista ja hoitaa muut hallitukselle kuuluvat tehtävät.
13 § Toimihenkilöt
Käytännön asioiden hoitoa varten liitolla on toimisto sekä tarpeellinen henkilöstö.
14 § Nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittaa valtuuston tai hallituksen puheenjohtaja tai kummankin varapuheenjohtajat, kaksi (2) heistä yhdessä tai toiminnanjohtajan kanssa. Juoksevien asioiden hoitoa varten hallitus voi valita yhden (1) tai useamman henkilön kirjoittamaan liiton nimen.
15 § Toiminta- ja tilikausi
Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilit on jätettävä tilintarkastajille maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa kahden (2) viikon kuluessa hallitukselle.
16 § Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen
Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia, jos 3/4 valtuuston kokouksessa annetuista äänistä asiaa kannattaa.
Liiton purkaminen tapahtuu, jos sitä koskeva päätös on tehty kahdessa (2) perättäisessä vähintään kuukauden väliajalla pidetyssä valtuuston kokouksessa ja 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä kummallakin kerralla on kannattanut purkamista.
Liiton purkautuessa sen jäljelle jääneet varat käytetään Suomen metsänhoitajakunnan hyväksi viimeisen valtuuston kokouksen päättämällä tavalla.
Päivitetty 7.5.2009