Kansainvälisyys kysely
Metsänhoitajaliitto toteutti kesäkuussa 2010 työikäiselle jäsenistölleen sähköpostitse kyselyn, jolla selvitettiin jäsenkunnan työtehtävien kansainvälisyyttä sekä kiinnostusta työskennellä ulkomailla tulevaisuudessa.
Ajatus metsänhoitajien työtehtävien kansainvälisyyden selvittämisestä syntyi keväällä 2010, kun maa- ja metsätalousministeriössä käynnistyi suomalaisen metsäosaamisen vientimahdollisuuksia selvittävä hanke. Ministeriön ja liiton edunvalvontatyön pohjaksi nähtiin tarpeellisena selvittää Metsänhoitajaliiton jäsenten työuran kansainvälisyyttä sekä jäsenten kiinnostusta kansainvälisiin tehtäviin.
Kyselyä varten laadittiin Metsänhoitajaliiton ja ministeriön yhteistyönä kysymyspatteristo, joka lähetettiin sähköpostitse Metsänhoitajaliiton työikäisille jäsenille kesäkuussa 2010. Lähes samansisältöinen kysely tehtiin myös Metsäalan asiantuntijat – Meto ry:n jäsenille.
Sähköpostikutsuja tutkimukseen lähetettiin yhteensä 2043 ja vastaajia oli 679 (vastausprosentti 33 %). Vastaajista 82 % oli suorittanut MMK, MMM tai MH tutkinnon ja 13 % MML tai MMT tutkinnon. Suurin ikäryhmä vastanneissa oli 51-60 vuotiaat (29 %) ja toiseksi suurin 41-50 vuotiaat (25 %). Vastaajista 73 % oli miehiä.
Lähes neljännes vastaajista kansainvälisissä tehtävissä
Kyselyssä kysyttiin vastaajan tämän hetkistä asemapaikkaa sekä työtehtävien kansainvälisyyttä. Työtehtävien kansainvälisyyden aste pyydettiin määrittämään kansainvälisten työtehtävien prosenttiosuutena vuosityöajasta. Lisäksi vastaajia pyydettiin kertomaan mitä kaikkea kansainvälisyys omassa työssä pitää sisällään.
Suurin osa vastaajista oli töissä Suomessa (80 %) ja 30 % kertoi työhönsä liittyvän pelkästään kotimaisia tehtäviä. Metsänhoitajaliiton jäsenten kansainvälisyyden kannalta merkittävä tulos oli kuitenkin se, että vastaajista 23 % oli joko pysyvästi tai määräaikaisesti ulkomailla tai yli puolet vuosityöajasta Suomessa liittyi kansainvälisiin tehtäviin. Vastaajista 5 % oli töissä palkansaajana ulkomailla ja 1 % yrittäjänä. Suomessa yrittäjänä vastaajista oli 3 % ja 8 % oli eläkkeellä.
Vastaajien työtehtävissä kansainvälisyys näkyi eniten yhteydenpitona toimijoihin ulkomailla sähköisesti tai puhelimella (54 % vastaajista) sekä toistuvana matkustamisena ulkomaille (35 %) ja ulkomaalaisten tapaamisina Suomessa (37 %). Vastaajista 34 % kirjoittaa säännöllisesti työhön liittyviä vieraskielisiä raportteja ja kansainvälisiä julkaisuja ja 13 % kansainvälisyys näkyy siinä, että organisaation työkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Vastaajista 8 % työhön ei liittynyt lainkaan kansainvälisiä kontakteja ja 30 % niitä oli satunnaisesti.
Lähes puolet vastaajista ollut metsäalan liittyvissä töissä ulkomailla
Kyselyssä oltiin kiinnostuneita myös vastaajien aiemmista kansainvälisistä työkokemuksista ja vastaajilta kysyttiin kuinka pitkään he olivat olleet ulkomailla töissä valmistumisensa jälkeen sekä mille vuosikymmenelle ulkomaantyö sijoittui.
Noin puolella vastaajista oli kokemusta ulkomailla työskentelystä, josta noin puolet sijoittui 2000-luvulle ja puolet 1990-luvulle. Suurimalla osalla (56 %) työnantaja oli ollut Suomessa toimiva yritys tai sen ulkomainen tytäryritys ja neljänneksellä (26 %) muu kuin edellä mainittu suomalainen työnantaja. Kansainvälisessä järjestössä oli työskennellyt 20 % vastaajista ja ulkomaisessa paikallisessa yrityksessä 11 %.
Lisäksi kyselyssä haluttiin selvittää tarvittiinko ulkomailla tapahtuneessa työssä metsäalan osaamista. Jäsenistä 49 % vastasi, että metsäalan osaaminen on aina ollut välttämätön edellytys työssäni ulkomailla ja 20 % se on useimmiten ollut edellytyksenä. Neljännekselle vastaajista metsäalan osaaminen oli ollut ulkomaan työssä hyödyksi ja 7 % ei ollut tarvinnut metsäalan osaamista lainkaan.
Elämäntilanne esteenä ulkomaantyölle
Jotta ministeriöt, ammattiliitot ja työnantajat voisivat tukea kansainvälisestä urasta kiinnostuneita, kyselyssä kysyttiin tekijöitä, jotka olivat olleet esteenä ulkomailla työskentelylle. Vastaajat saivat halutessaan valita useamman vaihtoehdon.
Merkittävimmiksi syiksi ulkomaantyönkokemuksen puuttumiselle nousivat elämäntilanne sekä muut henkilökohtaiset syyt. Sen oli valinnut 58 % vastaajista. Toisaalta myös mielenkiintoiset tehtävät kotimaassa (52 % vastaajista) ja kiinnostavien ulkomaantyön tarjousten puute (31 %) olivat pitäneet vastaajat Suomessa.
Joillekin puutteelliset yleiset valmiudet työskennellä ulkomailla (esim. kielitaito tai kulttuurien tuntemus) oli ollut esteenä (13 %). Sen sijaan puutteellisia ammatillisia valmiuksia, työnantajan suhtautumista ulkomaantyöhön tai ulkomailta paluuseen liittyviä epävarmuustekijöitä ei pidetty kovin merkittävinä syinä oman ulkomaantyönkokemuksen puuttumiseen. 12 % vastaajista ei ollut kiinnostunut kansainvälisistä työtehtävistä.
Ulkomaantyökokemus edistänyt uraa
Ulkomaantyökokemuksesta puhuttaessa on hyvin mielenkiintoista tietää miten työskentely ulkomailla on vaikuttanut vastaajien urakehitykseen. 43 % vastaajista arvioi ulkomaantyökokemuksen olleen hyödyllistä myöhemmän työuran kannalta. Noin kolmannes (34 %) arveli sen edistäneen urakehitystä jonkun verran ja 19 % sanoi, ettei ulkomaantyökokemuksella ollut merkitystä myöhemmän työuran kannalta. Pieni osa vastaajista (4 %) sanoi työskentelyn vaikeuttaneen uraa jonkin verran tai merkittävästi.
Pääosa kiinnostunut kansainvälisistä tehtävistä
Arvioitaessa suomalaisen akateemisen metsäosaamisen vientimahdollisuuksia, on tärkeä tietää miten valmiita metsäosaajat ovat lähtemään ulkomaille sekä mikä on heidän ammattiosaamisensa. Ammattiosaamisen määrittelyä varten vastaajille annettiin valmis luokitus, jossa oli 23 vaihtoehtoa. Vastaajat saivat valita useamman vaihtoehdon.
Vastaajista 68 % ilmoitti olevansa kiinnostunut ulkomaantyöstä. Eniten oltiin kiinnostuneita lyhytaikaisesta ulkomaantyöstä (42 % vastaajista). Noin kuudennes (16 %) oli kiinnostunut työskentelemään ulkomailla useamman vuoden ajan ja joka kymmenes pitkäaikaisesta työskentelystä ulkomailla. Eniten osaamista vastaajilla oli metsänhoidossa ja metsien kestävässä käytössä (30 %), metsäteollisuudessa ja sen puuhuollossa (21 %) ja tutkimuksessa (20 %).
Vastaajilta kysyttiin myös millaisina he pitivät valmiuksiaan työskennellä ulkomailla. Lähes puolet vastaajista (45 %) piti valmiuksiaan hyvinä, koska on myös aiemmin työskennellyt menestyksekkäästi ulkomailla. Reilu kolmannes (34 %) uskoi valmiutensa olevan hyvät, vaikka ei aiemmin olekaan työskennellyt ulkomailla ja 18 % vastaajista sanoi yleisten valmiuksien, kuten kielitaidon, olevan puutteelliset.
Suomessa vientikelpoista metsäosaamista
Kyselyssä vastaajia pyydettiin arviomaan miten paljon he arvioivat Suomella olevan kilpailukykyistä, vientikelpoista metsäosaamista. Vastaajia pyydettiin myös vertamaan suomalaista metsäosaamista muihin maihin ja arvioimaan suomalaisen osaamisen vientimahdollisuuksien muutosta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lisäksi vastaajilta kysyttiin mihin alueisiin tulisi keskittyä, jos metsäosaamisen vientiä haluttaisiin nopeasti lisätä.
Vastaajista 70 % arvio Suomella olevan paljon (44 %) tai huomattavan paljon (26 %) vientikelpoista metsäosaamista. Noin kolmannes (31 %) vastaajista arvioi metsäosaamisen viennin mahdollisuuksien lisääntyneen jonkin verran viimeisen kymmenen vuoden aikana ja 27 % arvioi niiden pysyneen ennallaan. Noin kuudennes (18 %) puolestaan arvioi vientimahdollisuuksien vähentyneen.
Metsäosaamisen viennin lisäämiseksi vastaajien mielestä eniten tulisi panostaa bioenergiaan (59 %), metsävarojen käyttöön (metsätietojärjestelmät, metsäinventointi, metsäsuunnittelu, 61 %), metsänhoitoon ja metsien kestävään käyttöön (49 %) sekä puunkorjuun teknologiaan (43 %). Vastaajien mielestä valtiolla tulisi olla kohtuullisen merkittävä rooli metsäosaamisen viennin edistämisessä.
 | MHL kv-kysely (764 kB) |
Muuta aiheeseen liittyvää:
Lue Eveliina Variksen tekemä raportti: Suomalaisen metsäosaamisen viennin kansainväliset valmiudet koulutuksen ja uran alkuvaiheen näkökulmasta tarkasteltuna